Merenkulun turvana rannikon tärkeimmillä - tai vaarallisimmilla - saarilla on ollut merimerkkejä niin pitkään kuin Itämerellä on purjehdittu. Nykyään majakat koristavat Suomen rannikkoalueita tiiviinä rintamana Suomenlahden pohjukasta Ahvenanmeren saariston ja Pohjanlahden kautta aina Perämeren pohjoisimpiin osiin saakka. Tässä artikkelissa kuvatut majakat ovat joko valolla varustettuja majakoita tai valottomia tunnusmajakoita eli pookeja. Kaiken kaikkiaan saaristostamme löytyy yli 40 toinen toistaan upeampaa ja mielenkiintoisempaa majakkaa, joista jokainen on oma ainutlaatuinen yksilönsä. Osan historiaa voi jäljittää tästä päivästä aina keskiajalle asti! Vaikka majakoiden rooli merenkulun turvaajina ei tänä päivänä olekaan sama kuin aiempien vuosikymmenten ja jopa vuosisatojen aikana, nämä jylhät rakennukset kertovat omaa tarinaansa Suomen ja Itämeren historiasta ja kiehtovat nykypäivän ihmisiä monin tavoin.
Moni Suomen majakoista on yhä edelleen tavalla tai toisella toiminnassa. Osa toimii nykyäänkin merenkulun mahdollistajana ja turvaajana. Erona menneeseen on kuitenkin se, että majakat eivät nykypäivänä vaadi majakkahenkilökuntaa toimiakseen, vaan ne ovat täysin automatisoituja ja toimivat useimmiten uusiutuvalla tuuli- ja aurinkoenergialla. Laivojen satelliittipaikannuslaitteiden kehittyessä osa majakoista on myös käynyt tarpeettomaksi alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa ja toiminnassa olevienkin tehoja on pienennetty. Osa majakoista on saanut uuden elämän nähtävyytenä tai jopa hotellina. Monelle majakkasaarelle järjestetään risteilyjä ja opastettuja retkiä ja usein omatoimiretkeilijänkin on mahdollista rantautua saarille. Rantautumisluvasta kannattaa kuitenkin ottaa selvää etukäteen, sillä osa saarista on suljettu yleisöltä joko saaren luonnonsuojelullisen tai sotilaallisen merkityksen vuoksi. Jatka lukemista ja ota haltuun faktat Suomen majakoista!
Bengtskär on Pohjoismaiden korkein majakka ja Suomen eteläisin matkakohde, joka sijaitsee 30 kilometriä Hangosta lounaaseen. Bengtskärin majakka on rakennettu vuonna 1906, ja se on historiansa aikana joutunut usean hyökkäyksen kohteeksi. Muun muassa toisen maailmansodan aikana venäläiset suunnittelivat valtaavansa ja tuhoavansa tämän karikkoisissa vesissä sijaitsevan majakan, mutta Bengtskär selvisi koitoksesta voittajana. Majakka automatisoitiin jo vuonna 1968, mutta muuten se pääsi rapistumaan. 1990-luvun alkupuolelle majakka vihdoin pelastettiin ja korjattiin, ja nykyään Bengtskär on matkailijoita houkutteleva nähtävyys. Saarella on sekä ravintola- että majoituspalveluita. Vuorolaivaliikenne kuljettaa matkailijat majakalle Hangon Itäsatamasta, Rosalasta ja Kasnäsistä aina toukokuun alusta syyskuun lopulle asti. Vaikka saarella ei olekaan vierasvenesatamaa, voi majakalle saapua myös omalla veneellä ja kiinnittää sen luodon kallioihin.
Utö on Suomen eteläisin asuttu saari, ja vaikka saarella on muutakin nähtävää ja koettavaa, on kivirakenteinen majakka saaren huomattavin maamerkki. Saari, jolla on ollut merimerkki keskiajalta lähtien, kuuluu Paraisten kaupungille ja sijaitsee Saaristomerellä. Ensimmäinen varsinainen valomajakka Utöhön rakennettiin vuonna 1753, mutta sen kohtaloksi koitui räjäytys Suomen sodassa. Utön nykyinen majakka on rakennettu vuonna 1814, mikä tekee siitä Suomen vanhimman käytössä olevan valomajakan. Utön majakan erikoisuus on sen kolmannessa kerroksessa sijaitseva kirkkosali, jonne pääsee oppaan johdolla. Majakan oven pielessä kaksi muistolaattaa taas muistuttavat saaren menneistä sotatapahtumista, ja vanha majakanvartijoiden asuinrakennus toimii nykyään museona. Utön saarelle pääsee ympäri vuoden yhteysalus MS Eivorilla, joka lähtee Nauvon Pärnäisistä ja jonka matka kestää sääoloista riippuen 4--5 tuntia.
Söderskär on Porvoon ulkosaaristossa sijaitseva, vuonna 1862 rakennettu näyttävä majakka. Samalla paikalla on sijainnut tunnusmajakka tosin jo 1700-luvulta asti. 1900-luvun alussa havaittiin, että majakkatorni oli rakenteeltaan jokseenkin epävakaa ja se huojui kovassa merituulessa. Tornille rakennettiin metallinen tukikehikko vahinkojen välttämiseksi. Jatkosodan aikana vakaa majakka toimi tähystystornina ja siellä oli myös puhelin- ja lennätinasema. Söderskär automatisoitiin vuonna 1957 ja valo sammutettiin lopullisesti 1989. Nykyisin majakassa toimii sen historiasta kertova näyttely. Majakka sijaitsee rauhoitetulla luonnonsuojelualueella, joten maihinnousu omalla veneellä on toukokuun alusta heinäkuun loppuun asti kielletty lintujen pesinnän turvaamiseksi. Saarelle pääsee kuitenkin yleisöristeilyillä, jolloin myös majakan näyttely on avoinna. Muita palveluja saarella ei ole. Risteilyalukset lähtevät Sipoosta sekä Helsingin Kauppatorilta ja Vuosaaresta.
Ajatus Märketin majakasta syntyi jo 1800-luvun alkupuolella, mutta sen rakentamista pidettiin pitkään liian kalliina ja vaivalloisena projektina. Lopulta vuonna 1885 Suomen ja Ruotsin rajalle Ahvenanmerelle kohosi yksi Suomen merkittävimmistä säilyneistä majakoista. Märket automatisoitiin 1970-luvun lopussa, minkä jälkeen se jäi asumattomaksi ja alkoi rappeutua. Ankarat, tuuliset olosuhteet ja lämpötilavaihtelut olivat koitua tämän historiallisesti merkittävän rakennuksen kohtaloksi, kunnes vuonna 2007 Suomen Majakkaseura vuokrasi Märketin valtiolta kunnostustöitä vastaan. Märket entisöitiin uuteen loistoon, ja tänä päivänä matkailijat ovat löytäneet majakan ja sitä ympäröivän luonnon. Majakkasaarelle pääsee kesäisin opastetuilla veneretkillä Ahvenanmaan Käringsundin vierasvenesatamasta, ja Suomen Majakkaseuran majakalle järjestämä vartija ottaa vieraat vastaan ja järjestää opastuksia retkeilijöille. Märketistä on kaavailtu myös monenlaisen tutkimuksen tukikohtaa sen ainutlaatuisten ominaispiirteiden vuoksi.
Rauman edustalla on useita isoja saaria, ja Kylmäpihlajan majakka sijaitsee niistä uloimmalla. Majakan ja luotsiaseman yhdistelmä rakennettiin Kylmäpihlajan saarelle 1950-luvun alkupuolella ja sillä korvattiin Rauman majakkalaiva. Kyseessä on Suomen viimeiseksi miehitetyksi majakaksi tehty rakennus, jolle syntyi tarve Santakarin pookin ohjaaman reitin muututtua liian matalaksi. Kylmäpihlajan majakka on jykevä nelikulmainen rakennus, joka kohoaa 36 metrin korkeudelle merenpinnasta. Majakassa on yhteensä 12 kerrosta ja 104 porrasaskelmaa. Majakka kunnostettiin vuonna 1988 ja peruskorjattiin 2010. Nykyään majakka on matkailukäytössä: sen tornissa on hotellihuoneita merellisellä näköalalla ja siipirakennuksessa sijaitsee ravintola. Makajassa on lisäksi tilaussauna ja kylpytynnyri. Saarella järjestetään myös yksityistilaisuuksia ja juhlia. Saarelle pääsee omalla veneellä, jonka voi jättää vierassatamaan, ja Rauman Saaristokuljetuksen reittiliikenteen kyydissä. Kylmäpihlajan saari on osa laajaa Selkämeren luonnonsuojelualuetta.
Lumoava Isokarin majakkasaari on osa Selkämeren kansallispuistoa Pohjanlahden eteläpäässä. Majakka kohoaa lähes 50 metrin korkeuteen, mikä tekee siitä Pohjanlahden korkeimman majakan. Majakka on rakennettu vuonna 1883 ja yhä edelleen se opastaa ohikulkevaa laiva- ja veneliikennettä. Automatisoitu majakkavalo syttyy päivittäin kesäkaudellakin hämärän laskiessa. Majakkaa ympäröivä saari on 180 hehtaarin kokoinen, joten tarjolla on itse majakan lisäksi paljon muutakin nähtävää ja puuhasteltavaa. Saarella kiemurtelee merkittyjä luontopolkuja ja poluilta poikkeaminenkin on täysin sallittua. Eläinten ystävät voivat retkellään pysähtyä tervehtimään Isokarin lampaita, ja nälän tai janon yllättäessä Kasarmiravintola Mainio palvelee vierailijoita aivan majakkarakennuksen naapurissa. Myös yöpyminen hotellissa tai luotsituvassa on mahdollista. Majakkasaarelle pääsee risteilylaivalla Uudestakaupungista tai Kustavista sekä omalla veneellä, jonka voi jättää vierasvenesatamaan.
Valassaarten punainen majakka on valmistettu kokonaan raudasta. Se oli Suomessa ensimmäinen laatuaan, mutta muualla Pohjois-Euroopassa rautamajakoita oli otettu käyttöön jo aiemminkin. Rautainen majakka korvasi valmistuttuaan vuonna 1886 samalla paikalla seisseen puisen tunnusmajakan, joka ei enää riittänyt turvaamaan reitin merenkulkua. Kiinnostava yksityiskohta Valassaarten majakan historiassa on arkkitehtitoimisto, joka alunperin teki majakan piirustukset: samainen taho nimittäin suunnitteli aikoinaan myös Pariisin Eiffel-tornin. Valassaarten majakka on ainutlaatuinen paitsi ulkonäöltään myös sijainniltaan, sillä majakan torni kohoaa Merenkurkun maailmanperintöalueella. Mustasaaressa metsäisen saaren keskellä seisova majakka on kiinnostavan historiansa ja vaikuttavan ympäristönsä lisäksi joutunut valokeilaan turvallisuusongelmiensa vuoksi. Vaikka majakka onkin edelleen toiminnassa, suljettiin se yleisöltä vuonna 2013. Saari itsessään houkuttelee kaikesta huolimatta vuosittain runsaasti retkeilijöitä ja erityisesti lintuharrastajia.
Tankarin majakka sijaitsee Pohjanmaalla Kokkolan edustalla. Tankarin saari kuuluu Örän saariryhmään, ja se on yksi Suomen kiehtovimmista majakkasaarista. Tankar on rakennettu vuonna 1889, ja tarina kertoo, että majakan suunnittelun taustalla hääri sama pariisilainen suunnittelutoimisto kuin Valassaarten majakankin. Aikoinaan Tankarin valolaitteisto oli yksi tehokkaimmista ja majakka on edelleen varsin valovoimainen. Isokarin majakan tavoin se on myös yhä edelleen aktiivisessa toiminnassa, tosin suurelta osin huviveneilijöitä ohjaten. Majakkaan voi käydä tutustumassa päivävierailulla, mutta koska saarella on paljon kiinnostavaa nähtävää, on yöpyminen jopa suositeltavaa. Vaikka majakassa itsessään ei majoitusta ole tarjolla, voi Tankarin sympaattisella saarella yöpyä luotsitaloissa tai vierasmajoissa. Saarella kiemurtelee noin kilometrin mittainen luontopolku, jonka lisäksi puukirkko, vanha kalastajakylä, luotsisatama, hylkeenpyyntimuseo ja lintuasema ovat kaikki näkemisen arvoisia.
Norrskärin komea majakka sijaitsee Valassaarten majakan tavoin Mustasaaren kunnan alueella. Norrskär on karu, puuton saari, jonka korkeimmalla kohdalla seisoo näyttävä tiilestä ja graniitista rakennettu mustavalkoinen, kahdeksankulmainen majakkarakennus. Se kohoaa 32 metrin korkeudelle merenpinnasta. Vastaavanlaisia kahdeksankulmaisia majakoita on Suomessa säilynyt Norrskärin ohella ainoastaan kaksi. Norrskärin majakka on rakennettu alunperin vuonna 1846, ja sitä ympäröivät yhä edelleen tuolta ajalta peräisin olevat majakanvartioiden rakennukset sekä vanha luotsiasema. Norrskärin majakka sai kunnian olla Suomen viimeinen miehitetty majakka, josta majakanvartijat poistuivat vasta vuonna 1987, kun majakka automatisoitiin. Norrskär oli puolustusvoimien hallinnassa toisesta maailmansodasta vuoteen 2000 asti, jolloin sotilastoiminta saarella päättyi. Norrskärillä on jonkin verran loma-asuntoja ja sinne järjestetään ohjattuja retkiä. Saari on etenkin lintuharrastajien suosiossa.
Fästörnan majakka on sympaattinen tunnusmajakka Ahvenanmaan Föglön kunnassa. Punaisen puumajakan on sen persoonallisten vinotukien vuoksi usein sanottu näyttävän avaruusalukselta lähtöalustallaan, eikä kuvaus ole lainkaan väärässä! Fästörnan kallioluodolle pystytetty nelikulmainen majakka valmistui vuonna 1856, ja alkuun se toimi ainoastaan päivämajakkana. Nykyään vajaat 20 metriä korkea majakkarakennus toimii myös tutkamajakkana. Se siis auttaa turvaamaan merenkulkijoita paikantamalla vesiväylän varrella olevia kiinteitä kohteita aluksen oman tutkan voimin ja toimien kalastusloistona. Paikalliset kalastajat huolehtivat Fästörnan valaistuksesta sekä kalastusloistoista, jotka sytytetään ainoastaan tarvittaessa. Fästörnan majakka ei ole muutenkaan tuhlaileva lajinsa yksilö, sillä sen ainoana voimanlähteenä ovat aurinkopaneelit. Kallioluoto ja majakka ympäristöineen houkuttelevat nykyisin paitsi kalastajia myös erityisesti melojia: harvinaisen kuvaukselliset saaristomaisevat lumoavat kävijän kuin kävijän uudelleen ja uudelleen.
Hankoniemen kärjessä sijaitseva Gustavsvärnin saari on entiseltä nimeltään Eldskär. Saaren majakka on Hangon alueen pienin ja lempinimeltään Gustu. Majakka on edelleen tunnelmallisesti valaistu, mutta merkkivaloksi ja merenkulkijoiden opastajaksi siitä ei enää ole. Opastustehtävää hoitaa sen sijaan lähellä sijaitseva Russarön majakka. Koska Gustavsvärnin majakka sijaitsee vain kolmen kilometrin päässä Hangosta, pääsee majakkasaarelle omalla veneellä ympäri vuoden tai kätevästi tilausristeilyllä kausittain. Rantautuminen saarelle käy helposti, sillä Suomen Majakkaseura on hiljattain rakennuttanut rantaan uuden laiturin. Itse majakkarakennus on suljettu yleisöltä, mutta majakka- ja linnoitussaarella riittää muuta tekemistä ja katsomista: linnoituksen rauniot, sumusireenin hoitajan talo, hyvät sukellusvedet sekä saaren luonto lintuineen ja hylkeineen houkuttelevat vierailijoita saarelle vuodesta toiseen. Halutessaan mukaan voi ottaa myös teltan ja viipyä yön ylikin.
Harmajan majakka sijaitsee Helsingissä Suomenlinnan edustan karulla kallioluodolla. Paikalla on ollut laivoja ohjaava puinen merimerkki mahdollisesti jo 1500-luvulla. Sittemmin - ennen nykyisen majakan rakentamista - paikalla on ollut sekä puinen tunnusmajakka että pooki, jotka molemmat ovat tuhoutuneet. Harmajan majakka on rakennettu vuonna 1883, ja alun perin se oli vain 7 metriä korkea. Harmaja todettiinkin pian aivan liian matalaksi ja punainen metallitorni kohotettiin tuplasti aiempaan korkeuteensa kivisen perustan avulla. Majakalla on siis pitkä ja mielenkiintoinen historia eikä vähiten siksi, että vuonna 1808 venäläiset purkivat tunnusmajakan ja siirsivät sen toiselle luodolle suomalaisten avuksi odotettuja ruotsalaisia sotilaita harhauttaakseen. Nykyään Harmajan luodolla on miehitetty luotsiasema sekä rannikkosääasema, mutta muuten majakkasaari on kokonaan suljettu yleisöltä. Harmajan luotsiasema on Suomen vilkkain.
Kimeästä sumusireenistään kuuluisa Kallon majakka on pieni, valkoinen rautamajakka Porin Mäntyluodon edustalla. Ensimmäisen paikalle pystytetyn majakan valo syttyi ohikulkevan liikenteen avuksi jo vuonna 1885, mutta nykyinen majakka nousi paikalle vuonna 1903. Kallon majakka on todella kaunis ja sympaattinen rakennus, joka yhdessä rinnallaan seisovan punaisen loistonhoitajan rakennuksen kanssa on noussut Suomen valokuvatuimmaksi majakkakohteeksi. Kallon rantakalliot ovat myös suosittu porilainen retkikohde. Saarella toimii oma purjehdusseura ja alueen hyvät aallot houkuttelevat surffaajia. Majakka-alue on Porista käsin helposti saavutettavissa, sillä Kallon luoto sijaitsee vain noin parinkymmenen kilometrin päässä Porin keskustasta ja sinne pääsee Mäntyluodosta helposti pientä pengertietä pitkin. Paikalle voi siis tulla jopa autolla. Kallon majakalla käynti kannattaa yhdistää esimerkiksi kylpylä- tai rantalomaan Yyterissä.
Långskärin majakka on sirosti kaartuva, tiilestä ja kivestä rakennettu näyttävä majakka Ahvenanmaan eteläpuolella. Majakkasaarta ympäröivä merialue on hyvin matalaa ja karikkoista, joten Långskärillä on ollut aikoinaan merkittävä rooli veneiden ja laivojen turvallisessa liikennöinnissä riskialttiilla alueella. Ensimmäinen merimerkki Långskärin saarelle rakennettiin jo 1600-luvulla. Vuonna 1840 saari puolestaan sai ensimmäisen oman majakkansa. Nykyinen majakkarakennus pystytettiin huomattavasti myöhemmin, vasta vuonna 1920, ja siitä tehtiin varsin persoonallisen näköinen: majakka muistuttaa katkaistua pyramidia. Långskärin majakkasaarelle pääsee kätevästi suoraan Maarianhaminasta vain 30 minuutissa avoveneellä. Majakan lisäksi vierailijoita houkuttelee saaren pohjoiskärjessä sijaitseva kaunis ja tunnelmallinen mukulakiviranta sekä monipuolinen linnusto. Muutamia vuosia sitten Långskärin saari sai myös ansaittua kansainvälistä huomiota, kun siellä kuvattiin Suomen Oscar-ehdokkaaksi yltänyt elokuva Oppipoika.
Historiallisesti merkittävä satama ja kalastuspaikka Marjaniemi sijaitsee Hailuodon läntisimmässä kärjessä ja on samalla saaren läpikulkevan tien päätepiste. Marjaniemen majakka on yksi koko Hailuodon suosituimmista nähtävyyksistä, ja se on aikoinaan ollut Pohjanmaan ensimmäinen majakka. Ensimmäinen laudoista rakennettu tunnusmajakka seisoi samalla paikalla jo 1770-luvulla, mutta nykyinen valkoinen, tiilestä rakennettu majakkarakennus nousi Marjaniemeen vasta sata vuotta myöhemmin, tarkalleen ottaen vuonna 1871. Majakka on Axel Hampus Dahlströmin suunnittelema, ja se nousee reilut 30 metriä merenpinnan yläpuolelle. Majakkaan pääsee vierailulle juhannuksesta alkaen ja aina elokuun ensimmäiseen viikonloppuun asti. Myös muina aikoina majakkaan pääsee tutustumaan tilauksesta Hailuoto-oppaiden matkassa. Hailuoto sijaitsee noin 50 kilometrin päässä Oulusta, ja sinne pääsee vuoden ympäri autolla, linja-autolla, veneellä ja jopa lentäen.
Keskiniemen tunnusmajakka eli pooki sijaitsee Marjaniemen majakan tavoin Oulun edustalla Hailuodossa. Kyseessä on Hailuodon vanhin säilynyt merimerkki saaren pohjoisella Karvon rannalla. Pooki valmistui vuonna 1858 tarkoituksenaan ensisijaisesti varoittaa merenkulkijoita alueen hiekkasärkistä. Se on erittäin kaunis ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennelma. Kuuden metrin korkeuteen asti majakkatornin alaosa on kuutiomainen ja siitä ylöspäin se muistuttaa tylppäkärkistä pyramidia. Tavallisesti pookit ovat keskeltä avoimia, mutta Keskiniemen tunnusmajakan sydämen muodostaa vankka tukkipuu. Majakan ulkoverhoilu on valkoista lautaa ja sen huipulla on tunnuksena puinen kuusikulmainen nuppi. Alun perin alaosa oli maalattu punaiseksi, mutta myöhemmin päädyttiin kokonaan valkoiseen väritykseen. Pooki sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä Marjaniemen kylästä ja matkan voi taittaa helposti autolla tai pyörällä. Loppumatka kohteeseen on kaunista, merellistä hiekkatietä, jonka käveleminen jo itsessään on elämys.
Porkkalan eli Kallbådan majakka sijaitsee läntisellä Suomenlahdella Kirkkonummen kunnan alueella ja Kallbådanin matalimmalla luodolla. Porkkalan majakka rakennettiin korvaamaan Rönnskärin majakka, ja se valmistui vuonna 1920. Majakka on hieman alle 20 metriä korkea ja varsinaisen majakkatornin lisäksi kokonaisuuteen kuuluu majakanvartijalle ja majakkamestarille rakennettu asuinsiipi. Majakka sivurakennuksineen on persoonallinen ja historiallisesti kiinnostava kokonaisuus, joka monen muun Suomen majakan tavoin on nähnyt paljon: talvisodan jälkeen majakka saarineen kuului Neuvostoliitolle luovutettuun Porkkalan vuokra-alueeseen. Majakka lopetti toimintansa vuonna 2015, ja nykyisin se on vuokrattu vuorikiipeilijä Veikka Gustafssonille, joka ylläpitää saarella omaa matkailuyritystään. Matkailua rajoittaa toisaalta se, että alue on hylkeidensuojelualuetta ja omatoiminen rantautuminen saarelle on kielletty. Toisaalta onnekkaimmat retkeilijät pääsevät majakan lisäksi näkemään myös rantakallioilla paistattelevia hylkeitä!
Sälgrundin majakan valo sytytettiin ensimmäisen kerran syksyllä 1875. Tämän punavalkoraidallisen majakan on suunnitellut Marjaniemen majakan tavoin Axel Hampus Dahlström. Sälgrundin saari sijaitsee Selkämerellä Kaskisten edustalla alle kilometrin merimatkan päässä Kaskisten Kalasatamasta. Majakka on puolestaan saaren eteläkärjessä yhdessä luotsiaseman kanssa. Koko majakkasaari on upea ja luonnonkaunis retkikohde kaikille luonto- ja elämysmatkailusta kiinnostuneille. Luotsiaseman vanhassa hirsirunkoisessa päärakennuksessa ja sen pihapiirin aittarakennuksissa on mahdollisuus yöpyä varhaisesta keväästä aina loppusyksyyn asti. Saari on ainutlaatuisen saaristolaismiljöönsä ja ihastuttavan luontonsa vuoksi myös suosittu paikka juhlien ja erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Saarelle ja majakalle pääsee kätevästi joko omalla veneellä rantautuen tai venetaksin kyydillä Kaskisten keskustasta tai Kalasatamasta. Venematka taittuu erittäin nopeasti, sillä saaren saavuttaa Kaskisista noin kymmenessä minuutissa.
Säpin majakka sijaitsee metsäisellä saarella aivan Porin edustalla ja Eurajoen kunnan alueella. Alkujaan paikalla sijaitsi tervattu puinen merimerkki, jonka kohtaloksi kuitenkin koitui legendan mukaan romahtaminen. Nykyinen valomajakka valmistui vuonna 1873, ja sen on suunnitellut majakkasuunnittelussa laajalti kunnostautunut Axel Hampus Dahlström. Tiilinen majakkatorni erottuu kauniisti ja näyttävästi ympäristöstään, sillä se on kalkittu kokonaan valkoiseksi. Säpin majakalla on ollut huomattava rooli Selkämeren merenkulun mahdollistajana ja nykyisin koko majakkasaari on merkittävä kohde myös luonnonsuojelullisesti: saari kuuluu kokonaisuudessaan valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan sekä osittain myös lehtojensuojeluohjelmaan. Majakan sekä sen rinnalla sijaitsevan majakkamestarin talon on vuokrannut Säppi 2000 ry, joka kunnostaa ja ylläpitää majakkaa sekä järjestää retkiä majakkasaarelle. Saari houkutteleekin majakkaharrastajien lisäksi luontomatkailijoita harvinaisen ja kauniin miljöönsä ansiosta.
Ulkokallan majakka sijaitsee Kalajoen edustalla karulla saarella, joka on monien lintulajien pesintäpaikka sekä muuttolintujen pysähdyspaikka. Jo 1700-luvulla Ulkokalla oli kalan- ja hylkeenpyytäjille merkittävä tukikohta. Läheisten laivareittien vuoksi alueelle kaivattiin kuitenkin myös majakan ohjausta ja turvaa. Ulkokallan majakka on rakennettu tiilestä ja sen korkeus on reilut 13 metriä. Valmistuessaan vuonna 1871 majakka oli arkkitehtuuriltaan ja ulkonäöltään hyvin tyypillinen suomalaismajakka, joka sai myöhemmin särmää mustavalkoraidalliseksi muutetusta värityksestä. Aikoinaan majakassa työskenteli majakkamestari sekä kolme majakanvartijaa ajoittain hyvinkin karuissa olosuhteissa: saarella ei ole lainkaan kaivoa ja makeaa vettä, ja kelirikkojen vuoksi henkilökunta perheineen saattoi joutua viettämään jopa kuukausia eristyksissä saarella. Nykyisin majakka on pääasiassa lukittuna ja sinne tehdään veneretkiä ainoastaan tilauksesta. Kohti Ulkokallan aallokkoista saarta kannattaa lähteä vain hyvällä säällä!
Lyökki on jo vuonna 1757 rakennettu majakkarakennus, mikä tekee siitä Suomen vanhimman nykypäivään asti säilyneen majakan. Lyökin majakka sijaitsee Uudenkaupungin Pyhämaan edustalla. Se on noin 22 metriä korkea tunnusmajakka eli pooki. Tämä punavalkoinen majakka on rakennettu kivestä ja graniitista ja sen huippu on muurattu tiilistä ja päällystetty lyijyllä. Kesällä 2013 siihen asti lähes alkuperäiskunnossa säilynyttä pookia alettiin kunnostaa. Kunnostustyötä pidettiin tärkeänä, sillä majakka on erityisesti ikänsä puolesta merkittävä suomalaisen merenkulun historian symboli. Majakka tekee Lyökin saaresta kulttuurihistoriallisesti merkittävän kohteen, minkä lisäksi saari itsessään kuuluu Natura 2000-alueeseen ja on yksityisessä omistuksessa olevaa luonnonsuojelualuetta. Liikkuminen saarella on kielletty huhtikuun alusta kesäkuun loppuun. Tunnusmajakka ei ole lainkaan avoinna yleisölle eikä saarella ole laituria veneiden rantautumiseen.
Ritgrundin luoto sijaitsee tärkeällä meriväylällä Merenkurkussa, Raippaluodon koillispuolella. Juuri Ritgrungin majakan kohdalta alkaa tärkeä sisäväylä Perämereltä Selkämerelle. Kyseessä on merihistoriallisesti merkittävä alue, sillä luodolla on ollut kalastus- ja luotsitoimintaa jo vuosisatoja ennen majakan rakentamista. Ritgrundin majakka on nykyisin Suomen ainoa pookista tehty merimajakka. Majakan runkona toimiva puinen kuusikulmainen tunnusmajakka rakennettiin vuonna 1863. Alkujaan pooki oli tervattu, mutta reilu vuosikymmen sen valmistumisen jälkeen majakka maalattiin punamullalla. Vuonna 1945 Ritgrund muutettiin valomajakaksi ja se onkin Suomen ainoa puinen valomajakka. Nykyään se toimii aurinkoenergialla. Majakan yhteydessä on luotseille rakennettu luotsitupa. Luodolla on yhä edelleen myös luotsiasemaa varten rakennetut kivilaituri ja aallonmurtaja, jotka houkuttelevat veneilijöitä rantautumaan saarelle. 1980-luvulla varsinainen luotsitoiminta siirrettiin läheiselle Raippaluodon uudelle luotsiasemalle.
Pietarsaaren edustalla Kallanin luodolla sijaitsee punavalkoinen ja 23 metriä korkea majakkarakennus. Se on yhä nykyäänkin Pietarsaareen johtavan kaupunkiväylän tärkein merimerkki. Pietarsaaren satamasta kulkee päivittäin jopa 200 metrin pituisia kauppa-aluksia lastinaan Kiinaan kaupattavaa selluloosaa. Kallanin majakka valmistui vuonna 1956 ja arkkitehtuurisesti se edustaa suomalaista 1950-luvun majakkarakentamista. Majakka suunniteltiin jo alunperin automatisoiduksi, mutta automatisointi saatiin toteutettua vasta kahdeksan vuotta majakan varsinaisen valmistumisen jälkeen. Majakassa oli alkujaan valolaitteiden lisäksi sumusireeni ja radiomajakka, jotka kaikki toimivat dieselgeneraattorilla. Myöhemmin sumusireeni ja radiomajakka ovat jääneet pois käytöstä, ja energianlähteeksikin on vaihtunut ympäristöystävällisesti tuulivoima. Kallanin majakkaa alettiin kunnostaa vuonna 2016, jolloin majakan pinta hiekkapuhallettiin, pinta rapattiin ja sen teräsosat käsiteltiin korroosiosuojalla. Samassa yhteydessä myös luodon laituri uusittiin.
Jussarön punavalkoraidallinen majakka sijaitsee Tammisaaren edustalla Sundharun saaren kaakkoiskulmassa. Saarella on pitkät perinteet kalastus- ja luotsitoiminnassa ja se mainitaan huomattavana maamerkkinä jo keskiajalta lähtien. Jo ennen majakan rakentamista saari oli virallinen luotsauspaikka. Ensimmäinen majakka rakennettiin vuonna 1881, mutta sen sijainti osoittautui huonoksi ja itse majakkarakennuksessakin oli vikaa. Uusi majakka rakennettiin vuonna 1922 luodon eteläpuolelle ja vanha sammutettiin samana vuonna. Jussarön majakan ainutlaatuisuus juontaa siitä, että se jo rakennusvaiheessa suunniteltiin miehittämättömäksi. Majakanvartijan tarvitsi käydä majakalla vain kerran kuussa tarkistamassa laitteisto. Jussarön saarelle lähtee laivavuoroja Tammisaaren satamasta. Saarelle järjestetään opastettuja retkiä, joilla pääsee tutustumaan saaren nykypäivään ja historiaan sekä katsomaan kiinnostavia, muutoin yleisöltä suljettuja paikkoja. Jussarön perinteikkääseen vierassatamaan voi rantautua halutessaan myös omalla veneellä.
Nyt jo tuhoutunut, epäonninen Glosholmin valomajakka rakennettiin 1820-luvulla ohjaamaan itäisen Suomenlahden vilkastunutta laivaliikennettä. Majakan sijainnista päätti itse keisari Nikolai I, mutta päätös osoittautui kohtalokkaaksi virheeksi. Majakan sijainnin havaittiin pian käyttöönoton jälkeen olevan laivaliikenteen kannalta epäedullinen: majakka oli yksinkertaisesti liian kaukana laivaväylästä ja sitä oli vaikea havaita. Jopa alueella tapahtuneet haaksirikot pantiin majakan onnettoman sijainnin piikkiin ja uuden valomajakan rakennus jouduttiin aloittamaan jo samana vuonna. Glosholmin valo sammutettiin valmistumista seuraavana vuonna ja majakkatorni joutui sopeutumaan tunnusmajakan rooliin. Alkuperäinen Glosholm ei kuitenkaan ole unohtunut, sillä majakka on saanut odottamattoman kulttuurihistoriallisen roolin: muumikirjailija Tove Jansson vietti kymmeniä kesiä Pellingissä ja Glosholmin majakkatorni päätyi muumitalon esikuvaksi. Glosholmin majakalla on siis merkittävä rooli majakoiden historiassa, vaikka se päädyttiinkin tuhoamaan jo 1940-luvulla.
Rönnskärin majakka sijaitsee Kirkkonummella, Porkkalanniemen edustalla. Majakka on Suomen toiseksi vanhin, sillä se rakennettiin Kustaa IV Adolfin päätöksellä vuonna 1800. Alkuperäinen majakka oli vain 15 metriä korkea ja osoittautui liian matalaksi, minkä vuoksi sitä päädyttiin korottamaan rakentamalla pyöreä torni alkuperäisen osan päälle vuonna 1822. Vuonna 1927 Rönnskärin saarella kuvattiin elokuva nimeltä Nuori luotsi, jonka ohjasi Erkki Karu. Elokuvassa majakkaa voi ihailla alkuperäisessä asussaan. Kaiken kaikkiaan majakka ehti olla toiminnassa reilun sadan vuoden ajan, kunnes sen valo sammutettiin Porkkalan Kallbådan majakan valmistuttua vuonna 1928. Siitä asti Rönnskär on toiminut tunnusmajakkana ja nykyisin majakkarakennuksen huipulla on puolustusvoimien tutka-antenni sotilasalueen merkkinä. Koska majakkasaarella siis sijaitsee nykyään puolustusvoimien vartiolinnake, maihinnousu ei onnistu veneilijältä ilman varuskunnan asianmukaista kulkulupaa.
Monen muun Suomen majakan tavoin Sälskärin on suunnitellut Axel Hampus Dahlström. Se sijaitsee Ahvenanmaalla Hammarlandin kunnan alueella Södra Sälskär -nimisellä luodolla. Södra Sälskär sekä sen lähellä sijaitseva Norra Sälskär ovat saaneet nimensä niitä tukikohtanaan käyttäneiltä hylkeenpyytäjiltä. Sälskärin majakka valmistui vuonna 1868 ja se oli aikoinaan Suomen valovoimaisin majakka. Luodolla asui kaksi majakanvartijaa ja majakkamestari vuoteen 1949 asti, jolloin majakka automatisoitiin. Sälskär oli ensimmäinen automatisoitu majakka Suomessa. Majakanvartijoiden mökit on purettu, mutta rakennusten kivijalat ovat yhä jäljellä, joten niitä sekä saaren historiaa voi käydä ihmettelemässä opastetulla kierroksella kesäisin. Erikoisuutena Sälskärin luodolta löytyy myös Fågel Phoenix -nimisen aluksen miehistön muistomerkki. Traaginen tarina kertoo, että 1700-luvun lopulla Fågel Phoenix haaksirikkoutui ja paikallisten talonpoikien epäiltiin surmanneen ja ryöstäneen rantaan huuhtoutuneet miehet.
Santakari on Niemi-Santakarin luodolla Rauman edustalla sijaitseva, vuonna 1857 rakennettu pooki eli tunnusmajakka. Kahdeksankulmainen punainen puutorni seisoo ainoana rakennuksena pienellä kallioisella luodollaan ja on edelleen yksi alueen tärkeimpiä maamerkkejä ennen avomerta. Santakarin pookin kanssa samalla paikalla sijaitsi jo vuonna 1839 Rauman porvarien kauppalaivojen turvaksi rakennuttama, yksinkertaista hirsimökkiä muistuttava tunnusmajakka, mutta se purettiin vuonna 1854. Vuonna 1879 uusi pooki aiottiin muuttaa valomajakaksi, mutta suunnitelma jäi toteutumatta. Merenkulkulaitos luovutti laivaliikenteelle tarpeettomaksi käyneen majakan Rauman kaupungille vuonna 1996, minkä jälkeen se on kunnostettu muistuttamaan 1880-luvun ulkoasuaan. Koska Santakari on Rauman vanhin ja tärkein merimerkki, se on saanut Museoviraston määrittelemän statuksen valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä. Santakari sijaitsee Selkämeren kansallispuistossa ja sinne järjestetään opastettuja retkiä.
Suomenlinnassa eli Viaporissa Helsingin edustalla seisoo varsin erikoinen majakka. Se rakennettiin vuonna 1854 Viaporin varuskunnan kirkoksi. Sitä ennen alueen tärkein merimerkki oli Viaporin suuri viljamylly. 1830-luvulla Helsingin väylä haluttiin valaista ja toisen majakan paikaksi ehdotettiin Isoa Mustasaarta, sillä sieltä olisi ollut suora näköyhteys aina Harmajan majakalle asti. Hanke ei kuitenkaan toteutunut ja ennen pitkää myllykin purettiin. Kirkko oli alun perin ortodoksityylinen, mutta Suomen itsenäistyttyä se muutettiin luterilaiseen asuun venäläistyylisyyden vähentämiseksi. Kirkon torniin sijoitettin meri- ja lentoliikenteen majakka vuonna 1929, ja siitä tehtiin alusta asti automaattinen. Kirkon kupolissa sijaitsevaan majakkaan kuljetaan monimutkaista reittiä kirkon sisältä. Suomenlinnan kirkko on suosittu nähtävyys ja sinne pääsee Helsingistä helposti ja mukavasti vesibussilla tai omalla veneellä.
Eteläisessä Merenkurkussa suunnilleen Norrskärin ja Valassaarten puolivälissä sijaitsee pieni säänpieksämä ja kivinen luoto, jolla Utgrynnanin majakka vartioi meriliikennettä. Utgrynnanin majakka on elintärkeä Vaasan ja Uumajan väliselle laivaliikenteelle ja se toimii myös tutkamajakkana. Vuonna 1960 valmistunut Utgrynnan korvasi valmistuttuaan Snipan majakkalaivan, joka oli asetettu lähistölle liki sata vuotta aiemmin. Utgrynnanin majakka on kuusikerroksinen, rakennettu teräsbetonista ja maalattu kauniin punavalkoiseksi. Majakan sisällä käyneet kertovat, että tunnelma on siellä samanlainen kuin kuivilleen jääneen kaivon pohjalla. Nykyään Utgrynnan toimii monien muiden majakoiden tavoin ekologisesti aurinko- ja tuulienergialla. Ympäröivä luoto itsessään on karu ja puuton ja siellä on majakan lisäksi vain kaksi pientä kalastajamökkiä, joista toinen on uusi ja toinen 1800-luvulta. Luodolla on kuitenkin erittäin rikas linnusto.
Orrengrundin historia majakkasaarena johtaa aina 1700-luvun puoliväliin. Ensimmäinen pooki purettiin ja tilalle rakennettiin uusi vuonna 1838. Pooki kuitenkin sortui vain parikymmentä vuotta myöhemmin ja nykyinen tunnusmajakka rakennettiin vuonna 1858. Majakkaa on korjailtu ja sen ulkomuotoa on muutettu vuosikymmenten kuluessa ja nykyään tuloksena on komea luonnonkivistä muurattu perusta, jonka päällä on vaaleanpunaiseksi maalattu betonitorni. Koko majakka on yli 22 metriä korkea. Loviisan edustalla sijaitsevalla metsäisellä kalliosaarella on tunnusmajakan lisäksi luotsiasema ja loisto. 1800-luvun alussa saarelle rakennettiin myös luotsivartiotupa. Luotsiaseman rakennuksia on uusittu vuosikymmenten saatossa ja uusimmat niistä ovat vuosilta 1925 ja 1957. Saari on ollut puolustusvoimien käytössä ja majakkarakennusta käytetään nykyään tähystys- ja tulenjohtotornina. Sen lisäksi paikalla on joitakin rannikkotykistön tykkejä.
Hangon edustalla Russarön saarella sijaitsee komea punainen kivimajakka. Se rakennettiin alun perin jo 1800-luvun alussa Venäjän keisarikunnan meriministeriön määräyksestä turvaamaan laivojen kulku Hangon satamaan. Vuonna 1854 vanha majakkatorni purettiin ja 1863 rakennettiin uusi, nykyäänkin aluetta tarkalla silmällä vartioiva majakka. Majakka on reilut 21 metriä korkea ja viisikerroksinen, taidokkaasti valmistettu rakennus. 1800-luvulla Russarö oli ainoa suomalainen majakka, joka oli valaistu myös talvisin, sillä Hangossa sijaitsi maan ainoa läpi vuoden avoinna ollut satama. Nykyään saari on puolustusvoimien käytössä ja sinne pääsy on rajoitettua. Kesäkaudella saarelle kuitenkin tehdään opastettuja risteilyjä, joilla pääsee kuulemaan kiehtovia tarinoita majakkasaaren historiasta. Sotilaallisen käytön vuoksi risteilyt ovat toistaiseksi sallittuja vain Suomen kansalaisille. Russarön majakan voit bongata myös Hangon kaupungin vaakunasta.
Tästä artikkelista olet voinut lukea Suomen merkittävimmistä ja näyttävimmistä valo- ja tunnusmajakoista. Majakoiden historia on ollut kirjaimellisesti myrskyisä. Etenkin Suomen eteläpuolella sijainneet majakat ovat historiansa aikana kokeneet kovia maanpuolustuksellisesti tärkeän sijoittelunsa vuoksi ja ne on purettu tai siirretty milloin kenenkin toimesta. Majakoiden historiaan mahtuu suunnitteluvirheitä, vaaratilanteita rakennusvaiheessa, tuhoutumista sodan jaloissa ja loistokasta uudelleenrakennusta. Osalla majakoista on myös varsin nimekkäitä suunnittelijoita, mitä ei välttämättä tule ajatelleeksikaan. Jotkut majakat ovat puolestaan antaneet inspiraatiota taiteilijoille jylhällä olemuksellaan ja sijainnillaan. Vaikka itse majakkarakennuksella ei olisi ikää vuosisataa tai muutamaa vuosikymmentä enempää, on todennäköistä, että paikalla on sijainnut merimerkki jo hyvin paljon pidempään. Valmistuttuaan majakat monesti nimenomaan korvasivat paikalla aiemmin sijainneet vaatimattomammat merimerkit tai majakkalaivat.
Nykyään laivojen tutka- ja satelliittipaikannuslaitteiston kehityttyä majakoiden merkitys laivojen reitin ohjaajina ja turvaajina on vähentynyt. Majakoiden automatisoituessa tai käydessä pikkuhiljaa kokonaan tarpeettomiksi vankimmatkin niistä alkavat rapistua ja mennä varsin huonoon kuntoon. Majakat ovat kuitenkin tärkeä osa Suomen kulttuurihistoriaa, eikä niitä ole syytä unohtaa. Majakoiden arvostus näkyykin ilahduttavasti kunnostuksina, peruskorjauksina ja siinä, että moni majakka on saanut uuden elämän matkailijoille avoimena nähtävyytenä. Matkailusta saadut rahat sekä yksityishenkilöiden ja seurojen, kuten Suomen Majakkaseuran, panostus ovat usean majakan pelastus. Osa majakkasaarista on karuja ja hiljaisia, toisista on kehittynyt monipuolisia turistikohteita ravintoloineen ja hotelleineen. Moniin pääsee tutustumaan risteilyalusten kyydissä ja opastetuilla retkillä ja osalle saarista voi rantautua myös omalla veneellä. Ehkä sinunkin seuraava kotimaan matkakohde on majakka!