Suomi on täynnä historiallisia ja näyttäviä linnoja

Suomeen on historian saatossa rakennettu useita linnoja, joista osaa pääsee ihastelemaan edelleen.

Tutustu kahdeksaan erilaiseen Suomessa sijaitsevaan mahtavaan linnaan, jotka kertovat Suomen historiasta.

Turun linna, Hämeen linna ja Olavinlinna ovat kansan tuntemia linnoja

Suomessa on useita linnoja ja linnojen raunioita, joista monet toimivat nykyisin turistikohteina, tapahtumapaikkoina tai museoina. Näillä linnoilla on kuitenkin ollut ennen varsin erilainen käyttötarkoitus, sillä ne ovat olleet muinoin hallinto- ja puolustustukikohtia tärkeillä paikoilla. Suurin ja vanhin säilynyt linna Suomessa on Turun linna, joka on suomalaisille hyvinkin tuttu paikka.

Turun linna

Yli 700 vuotta vanha ja näyttävä Turun linna on historiallisesti merkittävin linna Suomessa. Turussa sijaitsevaa linnaa on alettu rakentaa 1200-luvun lopulla. Linna oli 1500-luvun alussa Kustaa Vaasan aikaan keskellä useita taisteluita, mutta 1500-luvun puoliväli oli linnan kulta-aikaa. Tuolloin Suomea hallinnut Ruotsin kuninkaan poika piti linnassa vaimonsa kanssa ylellistä renessanssiajan hovia.

Varaa majoitus Turusta ja lähde tutustumaan Turun linnaan

Olavinlinna

Olavinlinna sen sijaan on 1400-luvulla rakennettu Savonlinnassa veden ympäröimässä kalliosaaressa sijaitseva rakennus. Historiansa aikana Olavinlinna on ollut niin Ruotsin kuin Venäjänkin hallussa, ja se on toiminut myös vankilana. Olavinlinna on näyttävimpiä suomalaisia linnoja, eikä siksi olekaan ihme, että se on nykyään suosittu ympäri vuoden auki oleva turistikohde ja monien tapahtumien keskuspaikka.

• Savonlinnan oopperajuhlat järjestetään Olavinlinnassa.
• Linnan tiloissa järjestetään juhlia, kuten häitä.
• Rakennuksessa järjestetään ammattilaisnyrkkeilytapahtumia.
• Linnan tiloissa järjestetään ohjelmaa myös Pyhän Olavin päivänä.

Varaa majoitus Etelä-Savosta ja lähde tutustumaan Olavinlinnaan

Hämeen linna

Hämeen linna taas on keskiaikainen valtakunnanlinna Hämeenlinnan kaupungissa, Vanajaveden rannalla. Noin 12 metriä vedenpinnan yläpuolella sijaitseva Hämeen linna toimii nykyään museona monen muun Suomen linnan tavoin. Hämeen linna rakennettiin 1200-luvun lopulla, mutta joutui rappiolle 1600-luvun lopulla. 1800-luvun alussa Venäjän keisarikunta valtasi linnan taisteluitta ja muutti sen vankilaksi. Linnan entisöinti aloitettiin 1950-luvulla.

Varaa majoitus Hämeenlinnasta ja lähde tutustumaan Hämeen Linnaan

Raaseporin linna on Suomen merkittävimpiä turistukohteita

Suomen tunnetuimpien linnojen lisäksi Suomessa on useita muitakin historiallisia ja mielenkiintoisia linnoja ja raunioita. Yksi tällainen linna on Raaseporin linna, joka on peräisin keskiajalta. Linna sijaitsi alun perin saarella, mutta maan kohoamisen vuoksi sen rauniot ovat nykyään sisämaassa, ja sen ympärillä virrannut joki on surkastunut paljon.

Raaseporin linna rakennettiin jo 1300-luvulla, ja sen rakennuttajana toimi koko Suomen ja ison osan Ruotsia omistanut Bo Joninpoika Grip. Linna perustettiin alun perin puolustamaan Ruotsin etuja kauppakaupunki Tallinnaa vastaan. Usean muun Suomen linnan tapaan myös Raaseporin linna on ollut taisteluiden näyttämönä, sillä ruotsalaiset ja tanskalaiset taistelivat sen hallinnasta useaan kertaan.

1400-luku oli Raaseporin linnan kulta-aikaa, kunnes Raaseporin merkitys väheni Helsingin perustamisen jälkeen. Linna hylättiin kuitenkin lopullisesti vasta 1550-luvulla sen olutkellarin romahdettua. Olut oli noihin aikoihin merkittävä elintarvike, ja siksi kellarin tuhoutumisella oli ikävät seuraukset. Hylkäämisen jälkeen linna alkoi raunioitua. Linna seisoi autiona jopa yli 300 vuotta ennen kuin restaurointityöt aloitettiin 1880-luvulla.

Nykyään linnan rauniot ovat yksi Suomen näyttävimpiä ja merkittävimpiä turistikohteita, jotka ovat avoinna yleisölle kesäisin. Raunioiden ritarisali ja tornikammarit kertovat Suomen historiasta, ja näköalatasanteelta avautuvat upeat näköalat. Linnaan järjestetään myös opastettuja kierroksia, ja sen alueella ja lähistöllä on tarjolla erilaisia tapahtumia, kuten hääjuhlia, muinaismarkkinoita, konsertteja ja teatteriesityksiä.

Varaa majoitus Uudeltamaalta ja lähde tutustumaan Raaseporin linnaan

Kastelholman linna on Ahvenanmaan maamerkki

Kastelholman laatikkomainen ja roteva linna on yksi Ahvenanmaan maamerkeistä ja hyvin suosittu turistinähtävyys. Kastelholman linna rakennettiin alun perin jo 1300-luvulla, ja senkin hallinnasta ruotsalaiset ja tanskalaiset taistelivat useaan kertaan seuraavalla vuosisadalla. Tätä seuraavalla vuosisadalla linna taas oli osa veljesten Eerik XIV:n ja Juhana Herttuan kamppailua Ruotsin kruunusta.

Kastelholman linnan kulta-aikaa oli Kustaa Vaasan ja tämän poikien aika, jolloin Suomi ja Ahvenanmaa olivat osa Ruotsin valtakuntaa. Kastelholma toimi Ahvenanmaan hallintokeskuksena 1630-luvulle saakka, mutta sitten Ahvenanmaa liitettiin lääniuudistuksessa Turun lääniin. Lääniuudistuksen jälkeen linna kuitenkin alkoi nopeasti rappeutua, ja se kärsi myös useissa tulipaloissa. Raunioiden ensimmäiset konservoinnit tehtiin vasta 1890-luvulla.

Kastelholman linna muodostuu kahdesta pääosasta, jotka ovat päälinna ja esilinna. Päälinnassa sijaitsee lisäksi kolmikerroksinen siipirakennus, jota kutsutaan palatsiksi. Linnan erottuvin osa on kuitenkin linnan keskellä sijaitseva korkea Kuuritorni. Linnassa on ollut myös kappeli. Kastelholman linna on nykyisin entisöity raunioiksi, ja se on kesäaikaan niin lasten kuin aikuistenkin suosima vierailukohde.

Linnan sisällä voi tutustua nykyisin mielenkiintoisiin opasteisiin, joissa kuvaillaan linnan historiaa sekä vanhoja tarinoita ja uskomuksia. Linnaan järjestetään myös opastettuja kierroksia. Paikka on myös erityisesti pikkulapsien suosikki, joissa on paljon lapsille sopivaa ohjelmaa. Linnassa voi esimerkiksi etsiä kätkettyjä kummitusnukkeja, käydä merirosvokierroksella, pukeutua ritariksi tai prinsessaksi tai vaikka askarrella ritarivarusteita.

Varaa majoitus Ahvenanmaalta ja lähde tutustumaan Kastelholman linnaan

Kuusiston piispanlinnan raunioiden tutkiminen jatkuu

Kuusiston piispanlinna oli Suomen katolisten piispojen linna nykyisen Kaarinan alueella. Linna on perustettu 1200-luvun lopulla tai 1300-luvun alussa, ja se oli käytössä uskonpuhdistukseen asti. Linnoitus on saattanut olla alkujaan puinen, mutta siitä alettiin rakentaa jo 1300-luvulla kivilinnaa. Linnaa alettiin kutsua kartanon sijaan linnaksi vasta 1400-luvulla, kun sitä varustettiin kauppaa ja puolustusta varten.

Piispanlinna oli aikoinaan moderni Suomen katolisen kirkon piispojen turvapaikka sekä residenssi. Kuningas Kustaa Vaasa määräsi linnan kuitenkin purettavaksi uskonpuhdistuksen jälkeen, ja nykyisin siitä on jäljellä enää rauniot, joita alettiin kaivaa esiin 1870-luvulla. Tämän jälkeen linnan raunioita on tutkittu ja korjattu yli 100 vuoden ajan. Nykyisin raunioiden alueella on monia turistikohteita.

• Itse linnan raunioihin pääsee tutustumaan maksutta.
• Läheisessä Kuusiston kartanossa sijaitsee linnasta kertova näyttely.
• Piispanlinnan ympäristö tunnetaan myös kauniista luonnostaan.
• Alueen kulttuuri- ja luontopolku yhdistää historialliset muistomerkit.

Yhdessä nämä historialliset kohteet, kartanomiljöö ja kaunis Suomen luonto muodostavat loistavan kulttuuriympäristökokonaisuuden ja arkeologisen vierailukohteen. Museovirasto on myös määritellyt Kuusiston piispanlinnan rauniot sekä Kuusiston kartanon yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Tämä inventointi pyrkii nostamaan esiin kohteita, jotka kuvaavat mahdollisimman hyvin ja monipuolisesti Suomen historiaa ja kehitystä.

Kuusiston piispanlinnan raunioita on helppo päästä ihastelemaan nykyisin. Kaarinan keskustasta on matkaa raunioille noin 8 kilometrin verran, ja joukkoliikenne kulkee linnanraunioiden parkkialueelle saakka. Alueelle pääsee myös autolla tai pyörällä. Parkkialueelta on noin 700 metriä raunioille, mutta liikuntaesteisille on pienempi pysäköintialue aivan raunioiden lähellä. Pohjoisrannan laiturille voi tulla myös veneellä, kajakilla tai kanootilla.

Varaa majoitus Varsinais-Suomesta ja lähde tutustumaan Kuusiston piispanlinnaan

Kajaanin linnan rauniot muistuttavat kajaanilaisten sinnikkyydestä

Moni suomalaisista ei tiedä vielä, että myös Kajaanissa sijaitsee yksi Suomen komeista linna raunioista. Kajaanin linna sijaitsee Kajaanin läpi kulkevan Kajaaninjoen saaressa. Linnasta tosin on jäljelle enää vain rauniot, jotka jäivät jäljelle linnan räjäytyksestä. Kajaanin linnaa alettiin rakentaa 1600-luvun alussa, ja se muistutti silti paljon keskiaikaista kivilinnaa.

Linnaa tarvittiin ennen vanhaan Oulujärven seudun rauhoittamiseen ja valvomaan tärkeää vesireittiä Pohjanmaan ja Venäjän-Karjalan välillä. Linnasta on myös valvottu Ruotsin rajaseutuja ja Pohjanlahden rannikkoseutujen turvallisuutta, ja se on toiminut monen muun Suomen linnan tapaan myös vankilana. Linna tuhoutui jo rakennustaan seuraavalla vuosisadalla suuren Pohjan sodan aikana jo 1710-luvulla.

1700-luvun alussa venäläiset piirittävät linnaa viikon ajan, mutta lopulta kajaanilaiset joutuivat antautumaan ja linnanväki vietiin vangiksi Siperiaan. Tällöin linna tyhjennettiin ja räjäytettiin taivaan tuuliin. Linnasta jäivät jäljelle kivirauniot, jotka ovat kutistuneet ajan saatossa yhä lisää, kun kajaanilaiset ovat hakeneet linnanraunioista talojensa kivijalkoihin kiviä. Nykyisin linnasta on jäljelle pienet, mutta näyttävät rauniot.

Linnan ensimmäiset korjaustyöt tehtiin 1890-luvulla, jonka jälkeen linnaa on kaivettu esiin, korotettu ja korjattu. Linnan raunioissa tehdään edelleen säännöllisesti vauriokartoituksia, joiden pohjalta suunnitellaan korjauksia. Raunioihin voi nykyisin tutustua vapaasti, ja ne ovatkin melko näkyvällä paikalla ohikulkijoille -- rauniot ovat keskustan läheisyydessä, ja niiden päältä kulkee mielipiteitä jakava autotie.

Varaa majoitus Kainuusta ja lähde tutustumaan Kajaanin linnaan

Kartanolinna Kuitia on Suomen vanhin säilynyt kartano

Paraisilla sijaitseva Kuitian kartanolinna on Suomen vanhin säilynyt kartano, joka on yksityisomistuksessa.

Jykevä ja komea rakennus erottuu peltojen keskeltä, mutta ei ole avoinna vierailijoille.

Varaa majoitus Varsinais-Suomesta ja lähde tutustumaan Kartanolinna Kuitiaan ulkoisesti