Pieni karhunkierros -- suuri seikkailu

Pieni karhunkierros lumoaa vierailijat vuodesta toiseen. Reitin suureen suosioon ovat syynä sen sopiva pituus päiväretkelle ja tarkka reittisuunnittelu, joka tuo esiin Kuusamon ainutlaatuisen luonnon parhaat puolet vuodenajasta riippumatta.

Reitti sopii kaikille, mutta on paikoitellen vaativa korkeuserojen vuoksi. Sulan maan aikaan kulku on kuitenkin helppoa, ja vaikeita kohtia ovat helpottamassa porrastukset sekä pitkospuut. Lisäksi reitillä on taukopaikkoja, joissa on mahdollisuus tulentekoon.

Reittiselostus -- tutustu mielenkiintoisiin kohteisiin

Karhunkierroksen reitti kulkee monien mielenkiintoisten paikkojen läpi. Suositeltu aloituspiste ja reitti vaihtuvat vuodenajan mukaan, sillä porrastusten nousu on helpompaa talvella, kun taas kesällä portaita pitkin on helpompi laskeutua. Sulan maan aikaan kierros etenee seuraavasti: Juuma, Myllykoski, Kallioportti , Harrisuvanto, Jyrävä, Juuma. Lumisena aikana reitti kulkee päinvastaiseen suuntaan: Juuma, Jyrävä, Harrisuvanto, Kallioportti, Myllykoski, Juuma. Seuraavaksi kerromme reitin yksityiskohdista hieman tarkemmin. Selostus vastaa reitin suuntaa sulan maan aikaan Juumasta Myllykoskelle päin.

Liikkeelle lähdetään Juumasta, josta patikoidaan puolitoista kilometriä Myllykoskelle. Paikalla on päivätupa ja ensimmäinen tulentekopaikka kuivakäymälöineen. Myllykoskella on riippusilta, jota pitkin pääsee Kitkanjoen yli. Miltei heti sillan jälkeen vaeltaja näkee Pyöreälammen tulentekopaikan ja telttailualueen, jonne hän voi halutessaan leiriytyä. Täältä matka jatkuu noin kilometrin verran, kunnes vastaan tulee Myllyportti, jossa olevalta näköalatasanteelta voi tutustua Kitkajoen laakson henkeäsalpaaviin maisemiin. Kallioportin jälkeen alkaa reitin haastavin osuus, erittäin jyrkkä laskeutuminen alas kohti Harrisuvantoa.

Matka Harrisuvannolle ja siitä eteenpäin on helppokulkuista kangasmaastoa, joten osuus antaa tasaisuudellaan mahdollisuuden ympäröivän luonnon tutkailuun ja ihasteluun. Noin kilometrin patikoinnin jälkeen tulee vastaan laavu, jossa on tulentekopaikka. Moni patikoijista jatkaa kuitenkin matkaa, ja seuraavaksi reitillä kohdataan riippusilta, joka on paljon aiempaa pidempi. Sillan jälkeen seuraa reitin pisin osuus ilman tulenteko- ja taukopaikkaa, mutta reitillä tulee vastaan Kalliosaari, vedestä nouseva kalliopaasi, josta avautuu huikea näkymä Kitkajoen kanjoniin. Jyrävän jälkeen reitti palaa takaisin lähtöpisteeseen. Muista, että:

• Karhunkierroksen kokonaispituus on 12 kilometriä.
• Reitti on merkitty vihreillä täplillä polun varrella oleviin puihin.
• Kuivakäymälöissä ei ole paperia, joten sitä täytyy ottaa itse mukaan.
• Autiotuvissa voi nukkua yön yli, jos haluaa pidemmän reissun.

Talvisaikaan kannattaa ottaa huomioon, että reitin vaikeusaste nousee lumen ja jään myötä. Vaikka nousut helpottuvat, ovat laskeutumiset vastaavasti vaikeampia talvella. Tästä syystä reittisuunnitelmaa tehdessä on syytä ottaa huomioon vaelluksen aikana odotettavissa olevat olosuhteet ja ajoittaa oma vaellusaikataulu sen mukaisesti. Myös päivän valoisa aika on talvella lyhyempi, joten yöpyminen, tai ainakin siihen varautuminen, voi olla hyvä vaihtoehto, jos aikomuksena on vaeltaa reitti talvisaikaan. Asia on tietenkin huomioitava myös varusteissa.

Mitä tarvitset mukaan vaellukselle?

Ensimmäinen askel mille tahansa vaellukselle varustautumisessa on tietenkin vuodenaikaan sopiva ja sään mukainen vaatetus. Mahdolliset nopeat sääolosuhteiden muutokset on syytä ottaa huomioon vähintään sadevaattein. Talvella tulisi varautua myös siihen, että jokin yllättävä tilanne voi johtaa metsässä yöpymiseen, joten vaatteita on oltava sitäkin varten riittävästi. Asianmukaiset jalkineet ovat perusasia, jota ei pidä unohtaa. Uusilla kengillä ei tule lähteä vaeltamaan, sillä ne voivat aiheuttaa kivuliaita rakkoja. Kannattaa myös varmistaa, että kengät eivät ole liukkaat.

Riippumatta siitä, onko aikomuksenasi yöpyä maastossa, tulisi tämänkin pituiselle reitille aina varautua vähintään puukolla ja tulentekovälineillä. Näistä jälkimmäisiä on syytä säilyttää vedenpitävässä pussissa. Tietenkin myös tulentekotaitojen tulisi olla hallussa, erityisesti silloin, jos vaeltaminen tapahtuu talvikuukausien aikana. Etenkin talvella myös taskulamppu on hyvä olla mukana, koska valoa on vähemmän päivien lyhettyä. Mukaan otettavia tavaroita suunnitellessa aina kannattaa varmistaa, että niillä pärjää myös mahdollisessa hätätilanteessa, kuten loukkaantumisen sattuessa apua odotellessa.

Jos suunnitelmaan kuuluu maastossa yöpyminen, tulisi siihen tietenkin varautua säähän sopivalla makuupussilla ja muilla varusteilla. Yöpymistarvikkeet ja hygieniatuotteet kannattaa pakata selkään hyvin sopivaan reppuun. Jokaisen vaeltajan tulisi myös kantaa mukanaan omat vessapaperinsa, koska sitä ei reitin varrelta löydy. Reppu tulisi koepakata hyvissä ajoin ennen reissua, ja tarkistaa, onko sen paino sellainen, että kävely vielä onnistuu. Ei pidä myöskään unohtaa pakata roskapussia, jotta luontoon ei jää retkeilyn jäljeltä mitään ylimääräistä.

Kaikkein tärkein mukaan otettava varuste on, kuten millä tahansa vaelluksella, vesi. Sen riittävyydestä on varmistuttava mieluummin ylivarautumalla kuin päin vastoin. Lisäksi eväiksi kannattaa valita paitsi kävellessä syötävää kaloripitoista ruokaa, jota ei tarvitse kypsentää, myös mahdollista grillattavaa, mikäli aikomus on hyödyntää tulentekopaikkoja. Jos tarkoitus on yöpyä reitillä, ruokaa on tietenkin oltava mukana enemmän, ja myös retkikeitin voi olla tarpeen. Elintarvikkeet kannattaa pakata annospusseihin painon vähentämiseksi sen sijaan, että mukaan otettaisiin esimerkiksi kokonainen kahvipaketti.

Kenelle reitti sopii?

Suurin syy lähteä Pienelle karhunkierrokselle ovat epäilemättä sen huikeat maisemat. Kohdetta voikin suositella luonnon ystäville, jotka haluavat kokea olevansa keskellä erämaata. Erämaan yksinäisyyttä reitiltä on kuitenkaan turha etsiä, sillä poluilla kulkee paljon muitakin vaeltajia. Reitti on myös hyvin hoidettu portaineen, riippusiltoineen ja pitkospuineen, joten villiä, koskemattoman erämaan kokemusta haikailevat matkailijat eivät sellaista tältä matkalta saa. Pientä karhunkierrosta voikin pitää aloittelevan vaeltajan lyhyehkönä reittinä, kuitenkin tietyt turvallisuustekijät huomioon ottaen.

Reitin pituus on sellainen, että koko kierros onnistuu hyväkuntoiselta vaeltajalta helposti päivässä, vaikka maasto sen varrella vaihteleekin. Tähän vaikuttaa kuitenkin vaeltajan kunnon lisäksi myös päivän pituus, joka saattaa talvisin yllättää. Toisaalta monet kulkijat saattavat nauttia enemmän reitin varrella yöpymisestä, jolloin siitä tulee erittäin helppo, kun käveltävä matka jaetaan kahteen osaan eikä kiirettä ole. Toisaalta yöpyminen vaatii yleensä hieman raskaampien reppujen kantamista, kun tavaroita ja elintarvikkeita tarvitaan mukaan enemmän.

Reitin vaikeustaso ei vaadi erityisiä apuvälineitä, mutta sillä kuitenkin esiintyy jyrkkiä nousuja ja laskuja. Tästä syystä sitä ei välttämättä voi täysin suositella kaikkein iäkkäimmille ihmisille, jotka saattaisivat vielä selviytyä hyvin lievemmistä korkeuseroista. Kohtuullinen peruskunto ja liikkuvuus kuitenkin riittävät reitin kiertämiseen vallan mainiosti. Niinpä tätä vaelluskierrosta voi käyttää esimerkiksi sen testaamiseen, riittäisikö oma kunto pidemmän reitin vaeltamiseen seuraavalla kerralla. Reitti soveltuu kesäisin hyvin myös nuorten ja lasten kanssa vaeltaville retkeilijöille.

Korkean paikan kammosta kärsivien, Pienelle karhunkierrokselle aikovien vaeltajien tulee tiedostaa, että reitin varrella olevat riippusillat saattavat tuntua pelottavilta. Jokaisen reitin kulkemista suunnittelevan on myös tiedostettava, että vaikka kierros onkin kesällä helpohko, ei tällä reitillä vaeltamista suositella talviseen aikaan kokemattomille kulkijoille. Jo runsas lumi voi tehdä tästäkin reitistä vaativuustasoltaan huomattavasti kesäistä ankaramman. Jopa lumikengät voivat tällöin olla tarpeen liikkumisen helpottamiseksi. Lumi myös sataa aiemmin kuin Etelä-Suomessa, ja siihen on syytä varautua jo lokakuussa.

Lähtisinkö Pienelle karhunkierrokselle?

Jos mielit vaeltamaan ja suunnittelet Pienelle karhunkierrokselle lähtemistä, onneksi olkoon! Elämyksestä tulee varmasti upea! Muistathan kuitenkin suunnitella retkesi huolella, vaikka kyse olisi vain yhden päivän vaelluksesta. Laadi lista varusteista, joita tarvitset, ja tarkista niiden kunto. Koekäytä niitä kaikkia ennen vaellusta. Varmista, että kaikki tarvittava mahtuu reppuusi, ja että jaksat kantaa sitä. Varaudu yllättäviin tilanteisiin työkaluin ja mahdollisesti ensiaputarvikkein, sekä ylimääräisellä juotavalla. Muista, että matkapuhelimet eivät välttämättä toimi reitillä.

Kun olet varmistunut siitä, että reitti on sopiva kyseiseen vuodenaikaan omalle taito- ja kuntotasollesi, kannattaa myös uhrata ajatus sille, päteekö tämä koko seurueeseen. Onko mukana lapsia tai vanhuksia? Entä onko suunnitelmana, että he kantavat omat tavaransa, vai huolehtivatko muut seurueen jäsenet niistä? Suunnittele ajan käyttö ja kävelynopeus siten, että se ei tuota vaikeuksia seurueen hitaimmalle jäsenelle. Alla olevassa listassa on lueteltu joitakin huomioon otettavia seikkoja retkelle lähtemiseen ja sen suunnitteluun liittyen.

• Keitä seurueeseeni kuuluu, ja ovatko kaikki fyysisesti sen vaatimassa kunnossa?
• Onko vuodenaika minulle oikea?
• Sopiiko reittisuunnitelma aikataulullisesti?
• Onko seurueella tarvittavat erätaidot?

Kun olet pohtinut riittävästi listan asioita ja varmistanut myös muiden lähtijöiden kanssa, että he ovat niistä kanssasi samaa mieltä, onkin aika alkaa tehdä käytännön valmisteluja, varasuunnitelmia unohtamatta. Kuinka toimia ukkosmyrskyn sattuessa? Entä, jos tulitikut kuitenkin kastuvat? Erityisesti yksin vaellettaessa on myös syytä ilmoittaa reittisuunnitelmasta jollekin ulkopuoliselle, jotta tämä ymmärtäisi huolestua, mikäli vaeltaja ei palaakaan reitiltä suunniteltuun aikaan. Nämä käytännöt on hyvä ottaa tavaksi, vaikka kyseessä onkin lyhyt ja helpohko vaellusreitti.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että Pieni karhunkierros palkitsee ehdottomasti sille lähtevän aloittelevan vaeltajan, jonka erätaidot ja kunto ovat sille sopivia. Kokeneemmat vaeltajat saattavat toisaalta kokea reitin lyhyeksi tai liian helpoksi, ja se on myös melko suosittu, joten varsinaista erämaan yksinäisyyttä etsivät reitin kiertäjät todennäköisesti nauttivat Pienestä karhunkierroksesta enemmän talvella kuin kesällä, kun muita kulkijoita kohtaa vähemmän. Kokeneempien tai pidempää reittiä kaipaavien kannattaakin tutustua muihin Karhunkierroksen reitteihin itselleen sopivimman vaihtoehdon löytämiseksi.

Pieneen karhunkierrokseen sopii mainiosti mökkiloma Kuusamosssa, joten varaa sopiva majoitus Kuusamosta täältä

Kuinka toimia, jos kohtaan kierroksella karhun?

Vaikka reitin nimi onkin Pieni karhunkierros, ei karhun kohtaaminen vaelluksen aikana ole erityisen todennäköistä, sillä ne väistävät ihmistä, ja vaellusreitillä liikkuu paljon retkeilijöitä. Tähänkin epätodennäköiseen tilanteeseen on kuitenkin syytä varautua vähintään ajatuksen tasolla. Kerrommekin seuraavaksi, kuinka tulee toimia, jos satut kohtaamaan metsässä otson. Suomalaiset muistanevat monet näistä ohjeista jo kouluajoiltaan, mutta ulkomaalaisille vaeltajille ne eivät välttämättä ole itsestäänselvyyksiä jo siitäkin syystä, että eri maiden ohjeet ovat erilaisia, samoin kuin niiden eläimet.

Tärkeintä mahdollisen karhun tai villieläimen kohtaamisen aikana on muistaa, että kaikenlaisia äkillisiä ja erityisesti uhkaavia eleitä on syytä välttää. Sama pätee äkilliseen pakoon juoksemiseen, sillä se saattaa laukaista eläimessä jahtausvietin. Varminta on ensimmäiseksi jähmettyä paikalleen, välttää katsekontaktia karhuun, ja alkaa sitten peräytymään hitaasti takaperin kävellen. Karhua ei milloinkaan tulisi lähteä seuraamaan, eikä sen kimppuun tule yrittää hyökätä. Puuhun kiipeämisestä ei myöskään ole apua, sillä karhut ovat taitavia kiipeilijöitä.

Yleensä karhut ovat ihmiselle vaarallisia ainoastaan siinä tapauksessa, että ne kokevat pentujensa olevan vaarassa. Tällaiseen tilanteeseen on myös mahdollista joutua vahingossa, sillä karhuemo ja sen pentu saattavat kulkea metsässä erillään. Jos ihminen sattuu kävelemään niiden väliin, saattaa emo alkaa puolustaa pentuaan hyökkäämällä ihmisen kimppuun. Tämä on kuitenkin harvinaista. Muista, että karhu kuuluu metsään, ja sinä olet siellä vierailijana. Jos näin kuitenkin käy, kuinka uhkaavassa tilanteessa silloin tulisi toimia?

Jos karhu lähtee tulemaan kohti tai hyökkää, ei ihmisen missään tapauksessa kannata yrittää juosta sitä karkuun. Karhut ovat erittäin nopeita ja kestäviä, eikä niitä ole mitään mahdollisuutta paeta. Sen sijaan oikea tapa toimia on esittää kuollutta. Tämä tapahtuu laskeutumalla maahan makaamaan, samalla kun päätä ja niskaa suojataan käsin. Suurella todennäköisyydellä karhu poistuu tässä tilanteessa hieman ihmistä haisteltuaan. Hyökkäystä todennäköisempi on kuitenkin tilanne, jossa karhu hieman pelottelee uhaksi kokemaansa ihmistä, minkä jälkeen se poistuu.

Yhteenveto

Pieni karhunkierros on kohtuullisen lyhyt vaellusreitti, ja se soveltuu siitä syystä monenlaisille kulkijoille. Tämä ainoastaan 12 kilometrin pituinen kierros tarjoaa mahdollisuuden ihastella upeita Kuusamon maisemia ilman, että maastossa on välttämätöntä leiriytyä.

Reittiä voidaan suositella hyväkuntoisille vaeltajille, mikäli aikomuksena on kiertää se yhtenä päivänä. Toisaalta Pieni karhunkierros on myös varteenotettava vaihtoehto luontoharrastajille, joita maastossa yöpyminen ei haittaa ja joiden tarkoituksena on kävellä hitaammin näkymistä nauttien.